Vastauksia lähinnä turkin hoitoon?

Olen hankkimassa uutta koiraa.
Rotu selvillä jotta koira tulee olemaan terrieri.
Vakavasti harkitsen länsiylämaanterrieriä.

Mutta, mutta

Voisilo joku kertoa turkin hoidon "ongelmista"?
Onko paha?
Koirasta ei ole tarkoitus tehdä mitään sirkustemppuilijaa vaan linjana on jotta istumaan oppi ja ns. "vapaan kasvatuksen" tulee saamaan sekä vapaana pääse pihapiirissä temmeltämään.

Vaatiiko turkki päivittäisiä hoitotoimenpiteitä?
Ymmärtääkseni rotua käytetään trimmaajalla?

No kaikki voisivat kertoa turkin hoitoon liittyviä toimenpiteitä ja ongelmia vai suositteletteko suoralta kädeltä jotain toista terrieri rotua?

Trimmaamisesta : http://www.harrastavatwestiet.net/trimmi.html
Tuolla mun kirjottama artikkeli, missä vastauksia ainakin mun eniten törmäämiin kysymyksiin koskien westien trimmaamista.

"Vapaasta kasvatuksesta" taas voi olla ongelmia luvassa, oli kyseessä mikä rotu tahansa, etenkin terrieri. Vaikkei koiraa aio opettaa mihinkään harrastukseen, pitää se peruskouluttaa kunnolla, jotta sen kanssa eläminen olisi helpompaa, niin omalle perheelle, sukulaisille/ystäville, kuin naapureillekin Lisäksi terriereistä kun puhutaan, niin ovat varsin aktiivisia otuksia ja kannattaa miettiä tarkkaan onko aikaa aktivoida niitä riittävästi. Pelkästään siinä kaiken muun ohessa ja sohvan koristeena, ilman kummempaa aktivointia (pihalla vapaana temmeltäminen ei juuri aktivoi koiraa), voi valmistautua ainakin nuoren ja energisen koiran kanssa siihen, että koira keksii itse sitä tekemistä, eikä aina niin mukavassa muodossa.

Nyrkkisääntö on että westien turkki tulisi kammata kerran viikossa ja trimmata kahden kuukauden välein, ensimmäinen pentutrimmi noin 4kk iässä. Alkuun tietysti trimmaajalle, halutessaan voi pikkuhiljaa itse opetella trimmaamaan. Karkea, hyvin + riittävän usein trimmattu ja oikean laatuinen turkki on suht helppo hoidettava. Trimmaaminen on kuitenkin työlästä, jos sen haluaa itse oppia tekemään.

Mikäli nimenomaan haluaa turkiltaan helpon koiran, eikä halua maksaa säännöllisestä trimmauksesta, ei missään nimessä kannata päätyä westieen. Terriereistä westien turkki on niitä työläimpiä. Westien trimmaus maksaa noin 50e/kerta.

Miten sirkustemput, kasvatus ja turkinhoito liittyvät yhteen? En nyt ymmärrä mitä tässä yrität sanoa. Että et ole kiinnostunut käyttämään aikaa koiran turkinhoitoon etkä koulutukseen? Mihin sitten olet valmis koirassa panostamaan? Harrastaminen on aina ihan omasta kiinnostuksesta kiinni, mutta kunnollisen tapakasvatuksen tarvitsee jokainen ihmisen kanssa elävä koira. Surullisen usein "en halua harrastaa mitään/opettaa sirkustemppuja" tarkoittaa samaa, kuin "en ole kiinnostunut koirani koulutuksesta eikä minua huvita opettaa sille mitään". Lopputulos onkin sen mukainen. Aivan liian suuri osa huonosti käyttäytyvistä pikkukoirista on "söpöjä valkoisia" westejä, joiden omistajat eivät ole ymmärtäneet millaisen kasvatuksen tämän tyyppinen koira - terrieri - tarvitsee. Pahoittelut jos kuulostan karulta, mutta tuntuu pahalta että tällä rodulla on monien silmissä niin huono maine (westiethän ovat likaisia, räksyttäviä, iho-ongelmaisia turjakkeita) suurimmaksi osaksi siksi ettei koirien omistajat jaksa panostaa koiransa koulutukseen ja turkin hoitoon.
Toisekseen terrieri ja "vapaa kasvatus" kuulostaa erittäin huonolta yhtälöltä... Vai mitä tuolla "vapaalla kasvatuksella" oikein tarkoitat?

Samaa mieltä kuin edelliset.

Westie on työlästurkkisin rotu terriereistä: hankala ja hidas trimmata, trimmaajia on harvassa (kaikilla paikkakunnilla ei ollenkaan), nekin vähät täystyöllistettyjä, ja koska on työlästä ja hidasta niin trimmauttaminen on tosi kallista: 50-80€ kerta, 6-10 kertaa vuodessa.

Vapaan kasvatuksen saanut westie = melko varmasti ärsyttävä, räkyttävä, huonotapainen pikkukoira, naapuruston sekä trimmaajan kauhu.

Jos haluaa helpon ja kiltin koiran jonka kanssa todennäköisesti voi jotenkuten siedettävästi elää vaikka sitä ei kouluta, suosittelen jotain havaneesia, bichon frisetä tai cavaljeeria. En mitään terrieriä, anteeksi vaan.

Niin...
Edellinen koira oli cockespanieli.
Tämän turkin hoidossa oli sellainen pikkuongelma jotta ei oikein antanut harjalla koskea vaan muuttui siinä vaiheessa aikast itsepäiseksi ja takkuja oli paha poistaa muuten kuin trimmaajalla käynnillä.

^Trimmaajan näkökulmasta voin todeta, että reilu 90%, ellei jopa 99% karkeasti sanottuna westin omistajista omaa saman ongelman.

90% pennuista jotka tulee trimmiin, ei olla totutettu käsittelyyn tarpeeksi, vaikka niitä vannotaan kovasti kotona päivittäin kammatun ja harjatun. Silti niillä on mahan alunen ja nivuset täynnä peukalon paksusta rastaa.

Jos cockerin turkinhoito on ollut työlästä, niin en suosittele westiä, valitse jokin sileä ja lyhytkarvainen seurakoirarotu.

Tuntemani cockerit ovat olleet ihan yhtä-kahta poikkeusta lukuunottamatta varsin herttaisia lullukoita verrattuna suurimpaan osaan tuntemistani westeistä - ja niitä on paljon...

Eli jos cockerin turkinhoidon kanssa on ollut tuollaista ongelmaa, veikkaan, että niitä samalla panostuksella olisi westien kanssa kasapäin.

Saako kysyä, miksi haluat nimenomaan terrierin? Koska terrieri ei "muutu itsepäiseksi" vaan se ihan rehellisesti on yleensä juuri sitä, jos omistaja ei ole panostanut koiransa koulutukseen ja totutukseen esimerkiksi hoitotoimenpiteiden suhteen. Jos terrierin kanssa meinaa selvitä kotielämästä turkinhoitoineen, täytyy koiraan jaksaa panostaa sen verran, että keksii, miten tulee tuon itsepäisyyden kanssa toimeen.

Samaa mieltä edellisten kanssa. Mutta tuosta ^bichon frise -ehdotuksesta on pakko sanoa sen verran, että en tiedä onko senkään turkki mikään kaikkein helpoin? Ainakin meidän entinen naapuri, jolla oli bichoni, koki turkin hoidon hyvin työlääksi. Muistaakseni se piti kerran viikossa shampoo-pestä ja föönata kuivaksi, ja tämän lisäksikin muistelisin, että turkki oli työläs ja myös trimmaajalla he kävivät. (Voi tosin olla, että olen tässä kohtaa väärässäkin, ja että naapurimme sattui vaan olemaan vähän yli-innokas Mutta sellainen kuva mulle siitä jäi.)

^ Juu ei ole bichonin turkki helppo, mutta senhän voi (jos ei välitä siitä miltä koira näyttää eikä halua käydä näyttelyissä) pitää lyhyenä ilman että turkin laatu siitä kärsii. Toisin kuin mitä westien turkille käy, jos se kynitään saksimalla tai koneella lyhyeksi.

Hei!
Komppaan kaikkea yllä olevia mielipiteitä, mutta olen myös osasta eri mieltä. Itselläni on puolivuotias westie. Ennen hankintaa hankin tietoa hyvin paljon ja tuli aika epävarma olo, aina peloteltiin työläästä turkin hoidosta ja itsepässtä rodusta. Silti pysyin päätöksessäni ja uskaltauduin westein ottamaan ja päivääkäänen ole katunut.

Minusta westien turkki on helppohoitoinen, toki se maksaa, mutta silti. Pelkäsin, etten löydä trimmaaja, mutta nyt niitä on löytynyt useita ja edullisia ja niin, että saa aikojakin vielä nopeasti. Eka trimmi maksoi 35e ja seuraava 50e. Kotona kammataan turkki kerran päivässä, samalla kun teemme muutkin päivittäiset toimet (hampaiden pesu). Se vie aikaa kaikki 5min päivässä. Muutoin turkin hoito jää hyvälle trimmaajalle, joten mielestäni westie on helpompi, kuin joku pitkäkarvaisempi jota saa kammata jatkuvasti ja selvitellä takkuja ym. Turkin hoitoon totuttaminen aloitetiin ensimmäisestä päivästä alkaen. Pöydälle vaan ja kammataan ja kiitosta tuli ekan trimmin jälkeen.

Itsepäisyytä meiltäkin löytyy, mutta saa koirallikin oma mielipide olla, en kaipaa lepsua sohvakoiraa (vaikka sitäkin koirasta löytyy sopivassa määrin). Koirakoulussa käymme ja pentu on todella oppivainen ja se on yhteistä hauskaa aikaa:) Ihan peruskoulutuksella mennään ja loistavasti riittää.

Suosittelen siis lämpimästi westietä! Rohkeutta koiran hankintaan, sillä kokemuksesta tiedän, että westiellä pelotellaan liikaa. Saat siitä uskollisen ystävän. Minullakin aiemmin ollut spanieli, ja takaisin en vaihtaisi:)

^ hyvin kirjoitettu
Itse olen samaa mieltä, että usein koiran hankintaa suunnittelevia pelotellaan liikaakin hoidon ja luonteen hankaluudella.
Itse en näille palstoille ennen koiran hankintaa eksynyt, ja jälkeenpäin ajatellen se oli hyvä, sillä tuskin olisin uskaltanut westiä ottaa jos olisin, sillä rotu kuulostaa täältä luettuna usein tosi vaikealta ja hankalalta

^ ja ^^ Totta molemmilla, mutta teillä molemmilla on juuri erona se, että siihen koiran peruskoulutukseen ja turkinhoitoon on todella myös haluttu panostaa

Koirahan voi olla erittäin hyvin peruskoulutettu sen silti osaamatta esim vaikka istua käskystä (eli mitään sirkustemppuja ei todella tarvitse opettaa, se on ihan jokaisen oma valinta mitä hömppää koiran aivoitukseksi tekee), mutta siitä voi olla varma, että perustettelevaisuutta ei tule saamaan "VAPAALLA KASVATUKSELLA". Lisäksi tulee nähtyä ihan riittävästi niitä westejä, joiden omistajilla ei ole mielenkiintoa opettaa koiraansa kestämään edes kampaamista, niin en todellakaan halua niitä enää yhtään enempää. Vai sopiiko oikeasti teidän mielestä westie tai ylipäätään terrieri tai turkkirotu kotiin, jossa ei panosteta peruskoulutukseen tai turkin hoitoon??? Tervetuloa avustamaan ja trimmaamaan niitä "vapaan kasvastuksen" saaneita ja kampaamattomia koiria, otan apua mielelläni vastaan Saattais mieli muuttua siinä vaiheessa ja tajuatte kuinka paljon itse olette panostaneet siihen omaan koiraan.

Terrierit ja turkkirodut ei todellakaan ole jokaisen koiria, etenkin turkin hoito, kun on ihon terveyden kannalta elintärkeää, niin suorastaan raivostuttaa nähdä koiraa käsissä, jossa sen perustarpeista ei huolehdita. Missä päin Hessu asustaa, käsittääkseni trimmajapula kattaa koko Suomen? Jokalähtöön olevia kaikkien rotujen trimmaajia kyllä löytyy kaikkialta, mutta niitä oikeasti KOKOkoiran NYPPIVIÄ trimmajia on kiven alla.

^ Samaa mieltä Tiinan kanssa.

Alkuun, kun mulla oli westie, suosittelin rotua melkein varauksetta kaikille. Sittemmin olen vähän muuttanut lähestymistapaa...

Minua henkilökohtaisesti ärsyttää westien vuosi vuodelta kasvavat rekisteröintimäärät - puhumattakaan niistä paperittomista pennuista, paljonko niitä mahtaakaan olla siihen lisäksi.

Liian usein näkee westejä, joiden turkki on hoitamaton tai väärin hoidettu (laiskuus/tietämättömyys/nuukuus/joku näiden yhdistelmä lienee syynä), on osittain tästä ja osittain muuten väärästä hoidosta ja ruokinnasta johtuvia iho- ja muita terveysongelmia, koira on todellakin se kuvaamani räkyttävä naapuruston kauhu joka saa vapaana hyökkiä toisten (isompien) koirien päälle... Ja kaikki tämä siksi, että ihminen, joka koiran on ottanut, ei luultavastikaan ole vaivautunut panostamaan koiraan riittävästi.

Itselläni on kaksi westiä - tuskin olisi, jos en olisi rotuun ihastunut. Mutta westie, jos mikä, on viitseliään omistajan koira. Mikään asia yksittäisenä (turkki, peruskoulutus, ruokinta, muu hoito) ei sinänsä ole työlästä, mutta tämän rodun kohdalla saatetaan mennä keskivertoa pahemmin "metsään" jos näistä perusvaatimuksista laistetaan.

Joten oma näkemykseni on, että mieluummin pelottelen uusia pennun harkitsijoita rodun terveysongelmilla, itsepäisyydellä, trimmaajapulalla jne kuin ylistän varauksetta rotua, joka ei todellakaan sovi kaikille. Esimerkiksi näin lama-aikaan löytyy huomattavasti edullisempiakin rotuja pitää, kun huomiodaan koiranpidon kokonaiskustannukset.

Uskon, että sellainen henkilö, joka varoituksista huolimatta perehtyy asiaan ja päätyy westieen, on tulevan pentunsa kanssa onnellisempi kuin sellainen, joka on ottanut westien hetken mielijohteesta suloiseen valkoiseen pikkukoiraan ihastuttuaan. Pennut menevät kaupaksi edelleen kovasta hinnasta ja sairaan rodun maineesta huolimatta, joten sinänsä en koe tekeväni tällä pelottelulla mitään karhunpalvelusta rodulle.

Aloittajan kysymyksistä mulle tuli vain mielikuva, että halutaan kiltti ja helppo, hauska ja sievä koira kotia sulostuttamaan. Westie ei välttämättä ole sitä. Voi toki olla, mutta väitän, että harvemmin ilman asiaan panostamista.

Elinan & Aatun tunnen, Hessua en, mutta te taidatte kuulua molemmat siihen kategoriaan "viitseliäät ja asiaan perehtyneet koiranomistajat". Valitettavasti näin ei ole kaikkien westietä halajavien laita.

Mä jo aamulla mietin että jotain on pakko vastata, onneksi Tiina ja Maiju ehtivät jo Toisin sanoen täysin samaa mieltä.

Totta on, että westiestä saa ihanan ja helpon koirakaverin, kunhan jaksaa panostaa tapakasvatukseen ja turkin hoitoon.
Westien turkkihan on helppo - mutta vain mikäli se on laadultaan karkea, riittävän usein ja oikein trimmattu.
Westiet ovat varsin mutkattomia, iloisia ja reippaita koirakavereita - kunhan niillä on selvät rajat ja terve kunnioitus ihmistä kohtaan.
Mutta rotu ei missään nimessä sovi henkilölle joka etsii turkiltaan ja koulutukseltaan helppoa koiraa. Meillä oli kotikotona papillon jolle ei ollut paljon aikaa kun me lapset olimme pieniä. Papillonin turkista pystyy kuitenkin leikkaamaan takut pois turkin kärsimättä - näin ei voi tehdä westien turkille. Ihmiskädet vielä kestää sen kun papillon takkuja selvitettäessä tai kynsiä leikatessa puree - oon saanut tuta westienkin puruvoiman, se on ihan eri planeetalta, ja kädestä löytyy edelleen pari arpea muistona tästä. Kaikkein pahinta on, että kun westie on trimmattava ja se kuitenkin pitää viedä trimmaajalle, omistajat jättävät asian sikseen ja ongelmat sysätään trimmaajan vastuulle. Paplarimme kohdalla sentään saimme ihan itse kärsiä koiran huonosta kasvatuksesta kun oli hoitotoimenpiteiden aika Tosin en kyllä mitään koiraa suosittele jos ei ole aikaa tai viitseliäisyyttä hoitaa ja kouluttaa sitä, mutta pienen hennon seurakoiran kanssa sentään voi pärjätä melko hyvinkin, westien kanssa menee jo huomattavasti vaikeammaksi. (Lopuksi tuon edesmenneen Muru-koiran puolustukseksi - kyllä se oppi käyttäytymään kun siihen vihdoin hieman panostettiin, ja tietyt perusjutut, kuten luoksetulo ja vapaanaolo sille oli opetettu pennusta saakka, että täysin pellossa ei sekään kasvanut.)

Kuten Maijukin, mä myös alkuun olisin suositellut westietä melkein kelle vaan. Olihan mulla kotona maailman helpoin ja mutkattomin westie. Myöhemmin olen tullut aikalailla toisiin aatoksiin. Lisäksi kaikkien trimmaajien puolesta toivon ettei tulisi lisää näitä westejä, joita omistajat eivät pysty/jaksa/uskalla itse edes kammata.

En minäkään siis tarkoittanut että te (Freja, Tiina, Maiju) olisitte jotenkin väärässä, mutta miten minulle on tullut tunne että kyselijöitä lähestytään täällä usein kovin hyökkäävästi