Föönäämisestä...

Täytyykö Westie föönätä kun se on pesty? Olen vielä tietämätön näistä asioista.. Harkitsemme Westien pentua joten vastauksesta olisi apua...

Vähän turkista riippuu. Omia en föönaa vaan annan kuivua itsestään jos eivät ole menossa näyttelyyn. Talvipakkasilla yritän ajoittaa pesut niin että ei tarvitse ulkoilla hetkeen, koska kuivuminen itsekseen sitten kestää ja kestää.

Mutta westietä ei tarvitse pestä kovin usein jos turkki hoidetaan muuten oikein,eli trimmataan säännöllisesti nyppimällä, joten tämä tieto ei sen suhteen toivottavasti ole kovin merkityksellinen.

Joo talvisin kannattaa ehdottomnasti kattoa ajotus tarkkaan eli ettei pese koiraa ennen pakkasulkoilua, koska mun yhen tutun tutun koira kuoli, kun se oli menny märkänä kovaan pakkaseen ja sitte se sai jonkun aivohalvauksen tai vastaavan, mut se nyt on varmaan kuitenkin aika epätodennäköstä. Tuli vain mieleen.

Itseasiassa tossa ^ oli varmaan jotain muutakin takana, ku se märkä koira ja kova pakkanen?

Rodun kohdalla kannattaa muistaa, että ihottumat innostuvat kosteasta turkista. Eli jos on taipumusta iho-oireiluun ja/tai paksu turkki, niin föönäys on tehtävä. Omistani föönaan vanhimman paleluvaaran takia (myös kesällä!) sekä Pinjan paksun turkin takia - sitä saakin föönittää ammattilaisföönilläkin tunnin verran...

Kasvattaja neuvoi meitä föönaamaan, joten nyt olemme kahta kertaa lukuunottamatta föönanneen hauvelin.

Miten teillä westiet suhtautuvat tuohon föönaamiseen. Meillä itkee ja rimpuilee kuin tapettava.
Meillä on siis 9 viikkoinen pentu Mimosa =)

On varmaan teillä kyse siitä, Mimosalle kaikki "hoitotoimenpiteet" ovat vielä uutta. (Toisaalla kirjoitit kynsienleikkuusta.) Joten hän kokeilee nyt rajojaan. Ja voisin veikata, ettei ole neiti luonteeltaankaan ihan pehmoimmasta päästä.. Meillä on Ronja alistunut alusta asti kaikkiin toimenpiteisiin mukisematta. Johtui varmasti siitä, että ensimmäisinä viikkoina totutimme häntä näihin ihan monta kertaa päivässä. Yleensä ulkoilun jälkeen, koska syksy kun oli, tassujen putsauksen yhteydessä saattoi tehdä muitakin "käsittelyharjoituksia". Monta kertaa viikossa leikkasimme kynnet (Tai oikeastaan olimme leikkaavinamme, eihän niissä ihan niin tiuhaan ollut edes pätkittävää.). Föönin kun kohtasi ensi kertaa, ei sanonut mitään, nuuski vain nenä pystyssä puhallettua ilmaa..

Teidän kannattaa nyt vaikka päivittäin esitellä muutaman sekunnin ajan tätä "tappovekotinta", fööniä. Välillä puhaltaa pennusta pois päin. Välillä itseen. Välillä voisi vaikka käynnistää föönin, kun pentu on toisessa huoneessa. Tavoitteena totuttaa pentu tähän ääneen. Ja joka kerta kun alatte varsinaisesti föönata Mimosaa, muistatte varmat, jämäkät otteet, pidätte kiinni, niin ettei pääse rimpuilemaan ja pysytte itse hyvin rauhallisina. Föönin äänen yli ei kannata alkaa jutella pennulle mitään. Ja kun homma on ohi, antaisin hirmuiset kehut Mimosalle, vaikka itse toimitus olisi mennyt miten. Voisin väittää, että kerta kerran jälkeen menee varmasti aina helpommin. Muistaa vaan ettei milloinkaan anna pennulle periksi ja lopeta hommaa kesken. Jos näin tekee voi olla varma, että rimpuilua ja itkua jatkuu vielä pitkään. Föönin puhallus kannattaa lopettaa sellaisella hetkellä, kun pentu on hetken ollut hiljaa ja rauhallisesti. Näin pennulle jää kuva, että kauheus loppuu, kun olen rauhallinen.

Niin ja kannattaa muistaa, että kuumalla puhalluksella ei kannata föönata. Meillä on ainakin föönissa sellainen viileä ilma -puhallus ja sillä olen Ronjan tarvittaessa kuivannut.

Juh, kaikki asiat joihin ryhdymmen Mimosan kanssa viedään loppuun asti pyristeli tyttö vastaan tai ei, juuri siksi, ettei hän opi, että moisella käytöksellä pääsee eroon tilanteista.

Täytyy varmasti juu totuttaa häntä tuohon föönin ääneen.

Me kyllä jatkuvasti kampaamme Mimosan turkkia, ja kun tyttö on sylissä hieromme hänen tassujaan ja korvia, jotta hän myös tottuu että näihin kosketaan.

Mimosa on siis tosiaan vasta yhdeksän viikkoa vanha. Uskon vakaasti, että johdonmukaisella toiminnalla saamme Mimosan tottumaan tarvittaviin toimenpiteisiin

Vähän ohi aiheen, mutta jäi mietityttämään kuinka usein teillä oikein pestään koiraa, kun ikänsä puolesta se on voinut asustellakin teillä vasta pari viikkoa. Ja silloin tekstin mukaan koiraa pestäisiin vähintään kerran viikossa.

Vaikka onhan se hyvä tietenkin jo pienestä totuttaa kaikkeen, mutta itse en pelkän totuttamisen takia lähtisi hirmu useaan lutraamaan pesujen kanssa edes pentuna. Tiheä pesu saattaa kuivattaa pennun ihoa liikaa. (Oletan siis teksteistä, että koiraa pestään kauttaaltaan shampoon kera, koska föönataan)

Toki pelkällä vedellä huuhtelu on eri, etenkin pelkistä tassuista ja mahan alta, mutta silloin ei ainakaan täällä kaiveta fööniä esille, vaan pelkkä pyyhekuivaus saa riittää.

Muistan kun meidän Vuokko oli suunnilleen puolivuotias, niin mietin että pitäisiköhän jo pestä että tottuisi siihenkin puuhaan... Ei silloinkaan ollut niin likainen että olis välttämättä tarvinnut pestä...

Tietenkin hyvä totuttaa pentua kaikkiin hoitotoimenpiteisiin, mutta ei tosiaan liiankaan tiuhaan kannata pestä.

Samaa mieltä kahden edellisen kans. Ei meilläkään ole kukaan koirista ollu pesussa (shampoon kera) ja föönattavana alle puolivuotiaana Ja hyvin suhtautuvat nykyään kaikki pesuun ja fööniin. Alpin jopa yrittää tulla muiden vuoroilla föönaukseen

Emme ole pesemässä koiraa turhan takia, ja olemme pesseet vain tassut, jos koiran tassut ovat oikeasti mutaiset. Fööniä käytämme, jotta ei tule niitä tulehduksia, kun pelkkä pyyhe ei kuulema riitä. Täytyy kysellä kasvattajalta uudestaan miten tuo asia pitäisi hoitaa. Olen tässä kans miettinyt, että eikait tuollainen show pidä jokaisen sateisen ulkoilukerran jälkeen käydä.

^Kyllä terven koiran pitäisi pärjätä ihan pyyhekuivauksella. Tai sitten meillä on kaksi jotain superpoikkeusta (mihin en kyllä usko), jotka voi päiväkausia läträillä ja kuivua kokonaan itsestään, siis ilman pyyhettäkin, ryvetä liassa ja mudassa ja silti niiden tassu- ja turpakarvat ovat jopa melkein "poikkeuksellisen" (jos nyt noin voi sanoa, kun melkein poikkeuksetta jokaisella tuntuu karvan punoitusta tänäpäivänä olevan enemmän tai vähemmän) vitivalkoiset muihin rotutovereihin verrattuna ja mitään ihotulehduksia ei ole koskaan sen takia tullut. Fööniä on käytetty vain kylmillä ilmoilla vilustumisen ehkäisemiseen ja näyttelyä ennen, ettei karvat kuivu sojottamaan ihan pystyyn.

Samaan jengiin uskoisin kuuluvan valtaosan westeistäkin, ainakin toivottavasti, vaikka tuntuu välillä että niitä puunataan lähes hysteeriseen tapaan jo pelkän rotunsa vuoksi, vaikka kyseessä olisi ihan terve yksilö (atooppisten ym pesemiset asia erikseen). Kyllä ihossa pitää olla valmiiksi jotain häikkää, jos se moisen shown vaatii pysyäkseen kunnossa, ainakin mun mielestä.

Meillähän on Mimmillä normaalia heikompi immuniteetti, sairastaa paikallista demodikoosia, joka on immuniteetin vajeesta kertova sairaus. Edes sen kanssa ei ole tarvinut tuollaiseen rumbaan lähteä muulloin kuin silloin ensimmäisten juoksujen jälkeen kun iho oli pahimmillaan. Ja silloinkaan ei siis lika ja kosteus aiheuttaneet oireita vaan iho itsellään jota lika ja kosteus ruokki lisää. Viimeisimpien tassun turvotusten uskon johtuvan särystä ja lihasjumeista selkärangan epämuodostumasta johtuen, sillä yhtään pesua ei olla tarvittu enää sen jälkeen kun yhteys tuohon särkyyn löytyi ja neiti saa parin päivän särkylääkekuurin, jos tassua turvottaa ja kaikki häviää ilman pesuja, vaikka kuinka lutraisi samaan aikaan.

Nyt koko tämän kesän ajan ollaan käyty päivittäin uimassa poikkeuksina vain sadepäivät, eikä edes pyyhettä olla käytetty, vaan ovat saaneet kuivua auringossa ja varistaa hiekat ulos kuivuessaan. Jos joku noista tulisi selittämään, et joka kastumisen ja likastumisen jälkeen pitäs pestä ja föönata pysyäkseen terveenä, niin ei ihan heti nielemättä uppois...

Esimerkkinä tämä reissu, kun kamera oli mukana, edes pyyhettä ei tarvittu

Eli mun mielestä turhat showt voi kyllä unohtaa pesemisen kanssa jos terveestä koirasta on kyse. Ja uskoisin kasvattajan olevan samaa mieltä, ellei selvää taipumusta iho-ongelmiin ole odotettavissa jostain muusta syystä. Tottakai oikeasti likainen koira tulee pestä, etenkin jos lika on sellaista mikä ei varise kuivuessa pois, kuten maantietöhnät, suolaus jne, mutta ihen perus hiekat ja kurat pitäs lähteä ihan itsellään koiran kuivuttua, eikä pitäisi aiheuttaa mitään ongelmia terveelle koiralle. Vaan melkein päin vastoin, liian tiheällä pesemisellä koiran iholta katoaa se ihoa ja karvaa suojaava rasvakerros ja iho tulee alttiimmaksi ulkoisille ärsytyksille ja lialle.

^ Samaa mieltä.

Ja kannattaa muistaa, että myöskin föönin lämmin/kuuma ilma kuivattaa ihoa ja turkkia, eli jatkuva föönaus ei senkään puolesta ole hyväksi.

Meidän koiriin ei fööniä olla käytetty melkein vuoteen: viime elokuussa taisin Elliä vähän pestä ja föönata erikoisnäyttelyä varten. Todella harvoin tapahtuvien pesujen jälkeen saavat kuivua ihan itsekseen: jopa Elli, jolla on paksu karkea turkki ja paljon pohjavillaa, kuivuu kyllä ihan ilman fööniäkin eikä koskaan ole ollut mitään iho-ongelmia.

Tassuja en pese lenkkien jälkeen paitsi jos rapaa on niin paljon että en kestä ajatusta että se ropisisi kuivuessaan asunnon lattioille. Froteepyyhkeellä voi vähän enimpiä hinkata pois. Eikä mutaisiakaan koiria joudu yleensä pesemään shampoolla, vaan pelkkä tassukarvojen ja vatsanaluksen huuhtelu riittää.

Niin, ja meilläkin Ukko on siis atoopikko ja entinen tassu- ja hiivaongelmainen. Vaan eipä ole viiteen vuoteen ollut minkäänlaisia ongelmia kinttujen suhteen.

Ok, tosi hyvä tietää, ettei tarvitse sitten fanaattisesti olla föönin kanssa touhuamassa