Westie metsästyskäytössä

[LaRa]

Wau!
Isot onnisttelut siitä ensimmäisestä kadosta ja metsästysintoa tulevillekin reissuille! Kyllä Galle vielä sen omistan mielestä oikeanlaisenkin kaadon varmasti saa. Eikös toi supikoira olis kuitenkin lähempänä niitä pienpetoja, joiden metsästykseen nämä pienet terrierit kaiketi joskus jalostettiin

Mieluusti kyllä luen minäkin Gallen puuhista!

[Galle]

Yritän laittaa pari kuvaa, pahoittelen jos ei onnistu...
Kyllähän tuo supikoira on lähempänä kuin ajometsästys terrierillä, mihin yleensä käytetään mäyräkoiraa

Supikoirasaalis
Veristä puuhaa
1.hirvenjäljestys

[Maiju & Ukko]

Mahtavaa kyllä kuulla että westiestäkin on moiseen, mahtaa siinä koira nauttia kun pääsee "oikeisiin" töihin! Lisää jahtitarinoita luetaan mieluusti myös täällä, ja kuvia katsellaan samaten.

Meidän metsäreissut on lähinnä sitä, että emäntä yrittää metsästää katsellaan kaikkea liikkuvaa, ja pystyä kytkemään koirat ennenkuin sellaista on näköpiirissä. Sen verran hanakka varsinkin tuo Elli on riistan ja kaikenlaisten elukoiden perään. Tarkkana olen ilmeisesti onnistunut olemaan, koska tietääkseni ainoa henkensä menettänyt tai haavoittunut on viime talvena lähipelloilta napattu päästäinen - ja silloinkin koira oli fleksissä, mutta napinpainaja liian hidas.

Mutta varsinkin kannustettuna voisin kuvitella, että jonkunlaisen metsäkoiran saisi tuostakin. Epäilenpä vain, että olisi liiankin uhkarohkea eikä osaisi varoa mitään, mikä ei tietysti ole hyvä asia. Treenikenttämme on tosi hirvirikkaan metsän vieressä, ja pari kertaa ollaan lenkillä menty aivan läheltä hirveä (hirvi on ryskännyt ohi kallion viertä, kun itse olemme olleet samaisen kallion päällä) ja on kyllä ollut tosi kiire saada koirat kiinni, lähinnä pelkään sitä että juoksisivat jalkoihin...

Hyviä jäljestys- ja metsästysreissuja Gallelle ja isännälle tästä eteenpäinkin!

[Galle]

Myyräjahtia Gallekin on harrastanut, siinähän westiet ovat aika eteviä ja tekevät hyödyllistä hommaa! Huomenna hirvimetsälle, toivottavasti olisi sitten jotain kerrottavaa...

[Freja]

Peukkuja huomiselle

Meillä kanssa myyrästetään. Se on ihan hyvä juttu se, pysyy moiset poissa talosta ja mökistä.
Mutta kun kissajahtia harrastaisivat myös... Huokaus Yra esim. on ihan oikeasti koulutettu ja osaa käyttäytyä, vaikkei aina uskoisi. Kuten kun pari päivää sitten näki noin sadan metrin päässä ihan pienen vilauksen kissasta. Oli onneksi taluttimessa. Koira alkoi kiljua, yritin komentaa hiljaa, lopulta otin koiran syliin, käänsin poispäin kissasta, pidin kuonosta kiinni niin ettei saanut suutaan auki. Mutta Yra vaan kiljui. Oikeasti, meinasi mennä hermot. Miksunkin - joka ei kissaa huomannut - sai haukkumaan, mutta Miksu sentään hiljeni käskystä. Lopulta päästiin Yran takaisin maahan, jatkettiin kävelemistä, ja Yra kiljui ja tempoi koko matkan sinne missä oli nähnyt kissan. Kun löysi hajun loppui huuto, sain koiran revittyä pois hajun luota ja siinä vaiheessa huuto oli lakannut.

Miksu haukkui mökillä sujuvasti hirven pois tontilta, kun pelästynyt hirvi meinasi juosta pihaan. Haukkuupa myös pillastuneet hevoset pysähtymään, kun meinasivat änkeä kaikki kerrallaan sisään talliin. Miksu - tuo yli-innokas järjestyksenvalvoja. Kummassakin tapauksessa olisin varsin tyytyäinen jos pysyisi kauempana isoista eläimistä. Yra väistää hevosia, hirven kanssa ei ole päässyt ihan lähietäisyydelle. Miksun motto on, että ketään ei väistetä. Miksu pitää siis meillä huolen näistä isommista eläimistä, Yra puolestaan hoitaa tuon pienjyrsijöiden napsimisen äitiään paremmin.

Kumpikaan näistä ei erityisemmin kiinnostunut ketuista keinoluolalla. Että se meidän suurista metsästäjistä

[Galle]

Moi, hieman on tapahtumia viime viikonlopun hirvireissulta: Lauantaina pääsimme Gallen kanssa tarkastamaan ammutun hirven jäljen jonka Galle onnistuneesti jäljitti tielle missä oli nähty hirvien menevän yli ja kun koirakaan ei millään tavalla osoittanut että hirvi olisi haavoittunut niin jäljestys lopetettiin ja todettiin ohiammutuksi, saipahan Galle treeniä Sunnuntai käynnistyikin vauhdikkaasti, juuri passipaikalle päästyä ensimmäinen laukaus kajahti ja puhelimessa kerrottiin hirven kaatuneen osumasta mutta nousseen ylös ja juosseen metsään, ampuja etsi n.100metriä maastosta mutta tuloksettomasti. Ensimmäistä kertaa muu jahtiporukka kysyi minulkta löytäisikö Galle hirven? Eipä tarvinnut kahta kertaa miettiä mitä sanoisi vaan vastasin saman tien hurjalla itsevarmuudella: VARMASTI LÖYTÄÄ! Sain luvan lähteä ampumapaikalle jossa ampuja seisoi osumapaikalla, jonne Galle ryntäsi ja tervehti miestä ja katsoi kysyvästi minua ja annoin vapauttavan käskyn mennä metsään jäljen perässä. Galle hyppäsi ojan yli metsän puolelle ja oli kuin vahanukke niskakarvat pystyssä samantien. Tilanne oli selvä, sanoin kaverille,että hirvi ei ole kaukana ja menin lähemmäs Gallea ja katsoin koiran nenän osoittamaan suuntaan ja siellähän hirvi makasi n. kymmenen metrin päässä. Totesin vain, että oli vähän liian helppo jäljestys koiralle. Hirvi oli kääntynyt 90 astetta eri suuntaan minne ampuja oli nähnyt muiden menevän (kaatunut hirvi häviää yllättävän tehokkaasti kanervikkoiseen metsään) Galle sai ansaitsemansa kehut tilanteen selvittämisestä. Eräs hirvikoiran omistajakin sanoi, että Galle onparempi verijäljen perässä kuin hirvikoira koska menee niin rauhallisesti jäljellä ja kun se on nimenomaan verelle opetettu, hirvikoira kun tahtoo haistaa ilmasta, eikä maasta. Tulipas taas tekstiä, kai joku näitä jaksaa lueskella

[Tiina&Rontti]

Hienoa! Ja todellakin jaksaa lueskella

[LaRa]

Hienoa Galle!
Jätkä näyttää mistä ja mihin on westiet tehty!

[Salla&Lila]

Ihan mielettömän RETEETÄ!!!
Hyvä GALLE!!!

Vitsit mua huvittaa ku ajattelen hirviporukkaa jossa on "tosi Äijiä" ja siellä on pyydetty "valkoista puudelia" jäljestään.
Mutta Galle näytti mihin westiestä on

[Galle]

Kyllä se hirvimieskin pehmenee Westien edessä kun se vain on päässyt näyttään "kyntensä", Galle saa makkaraa ja paijausta porukalta sen mitä ehtii ja ei me nyt niin "äijiä" olla, mutta onhan westi vs. harmaa hirvikoira hiukan huvittava näky metsällä. Ihmiset jotka tulevat vastaan metsällä eivät meinaa uskoa, että Galle menisi hirvenperässä. Yleensä sanovat leikillään, että siinäpä peto ja TUOKO on teidän hirvikoira?, ja hymyilevät omalle vitsikkyydelleen. Siihen paikkaan on hienoa kun joku hirviporukasta sanoo että Galle se juuri siellä hirvien perässä välistä "mellastaa", on siinä näkemistä kun hymy hyytyy ja aletaan kyseleen et ihan tosiko??? Gallesta löyty tänä vuonna ihan uusi puoli: se on alkanut omimaan jokaisen hirven mitä pääsee haistaan ja siinäpä sitä sitten onkin kun nuo harmaat tahtovat tehdä samaa. Yksi yhteenotto jo tulikin, mutta siitä onneksi selvittiin ilman vammoja niin Galle kuin vastapuolikin Lahtivajalla oli huvittavaa kun Galle ei päästänyt nelikuista harmaan pentua haistaan hirveä ja hyökkäili sitä kohti ja omi hirvet ja oli ilmeisesti niin hurjan näköinen (naama ja jalat yltäpäältä veressä), että pentu alkoi oikeasti väistään, oli siinä porukalla naurussa pitelemistä...
Lunta tupruttelee ja sitäkautta peurakausi starttaa, siitä seuraavassa episodissa...