Tappava Icarax, Tämä on ensimmäinen ficini.

Joko Makuta Nui pääsisi tekemään jotain oikeaa? Kun sitä ei ole näkynyt tai kuulunut.

Hienoa Icarax!

tämä on hyvä fici ja toivon tästä lisää, tässä on selkeät kohdat ja hyvin kerrottuja kohtauksia. Verikohtia ehkä vähän liikaa mutta nehän kuuluvat juoneen ja sen avulla kaikki tulee jännittävämmäksi, kammottavammaksi ja juoni pääsee tasaisemmin loppuun. Voi olla vähän vaikea uskoa mutta oikeasti se on näin! En tarkoita että joka ficissä tarvitsisi olla verta mutta kuitenkin. Plussaa sinulle ja tästähän voisi vaikka ropista 8/10, arvosanaksesi. Tahtoisin mielelläni mukaan.

Jos vielä pääsee niin tässä parisen tietoa:

nimi: Xatic
laji: puliksi piraka puoliksi toa
puoli: Bio-klaani
luonne: Itsevarma, luottaa muihin
elementti: Vesi/sumu/kylmyys
ulkonäkö:pirakan pää, toan vartalo kokonaan sinistä vartaloa, silmät vaihtuu iskun mukaisesti (esim: kylmyys, silmät vaihtuu vihertävän sinisiksi)
aseet:Takadoxin aseet, osaa elementtivoimia ja pirakoiden silmälaser hömpötyksen vai mikä onkaan.
Naamio: ei ole

hyvä Icarax, odotan innolla seuraavaa osaa!

Kirjoitus asu on hyvä, mutta juoni hieman sekava, mutta joka tapauksessa tähän mennessä antaisin sinulle 7+

Hyvä tarina(taas), hyvin kirjoitettu ja muutenkin. Jäi vain vähän vaivaamaan se, mistä minä tipuin?



"Mwuahahaha!"
-Toa Hai

Se selviää pian. Mukavaa että arvostelu sujjuu!


Hienoa Icarax!


tämä on hyvä fici ja toivon tästä lisää, tässä on selkeät kohdat ja hyvin kerrottuja kohtauksia. Verikohtia ehkä vähän liikaa mutta nehän kuuluvat juoneen ja sen avulla kaikki tulee jännittävämmäksi, kammottavammaksi ja juoni pääsee tasaisemmin loppuun. Voi olla vähän vaikea uskoa mutta oikeasti se on näin! En tarkoita että joka ficissä tarvitsisi olla verta mutta kuitenkin. Plussaa sinulle ja tästähän voisi vaikka ropista 8/10, arvosanaksesi. Tahtoisin mielelläni mukaan.

Jos vielä pääsee niin tässä parisen tietoa:

nimi: Xatic
laji: puliksi piraka puoliksi toa
puoli: Bio-klaani
luonne: Itsevarma, luottaa muihin
elementti: Vesi/sumu/kylmyys
ulkonäkö:pirakan pää, toan vartalo kokonaan sinistä vartaloa, silmät vaihtuu iskun mukaisesti (esim: kylmyys, silmät vaihtuu vihertävän sinisiksi)
aseet:Takadoxin aseet, osaa elementtivoimia ja pirakoiden silmälaser hömpötyksen vai mikä onkaan.
Naamio: ei ole

hyvä Icarax, odotan innolla seuraavaa osaa!

Mukavaa, kiva, pääset tietysti mukaan!


Ja sitten summerganon, kiitos. Teen lisää pian.


Matorolle taas.

Se selviää pian, kohta siitä saadaan kunnon kuva.

Kiitos, nyt se lähtee, neljäs luku!

______________________________


Luku 4.

”Saavumme pian kaupunkiin”, sanoi Viruse.
”Kiva!” sanoi Bitil ja istahti. ”Levätään ensin!”

Samaan aikaan Makuta Nuin luona jossain.
”Jaahas, pitää alkaa näköjään itse tekemään kaikki asiat, hän nousi ja tarkkaili Icaraxia ja hänen joukkoaan jostain oudon näköisestä kristallista joka oli pimeä.
”Niinhän siinä käy!” pimeä Makuta sanoi.

Samaan aikaan Icaraxin joukkion luona:
”Aah, niin kaunista on täällä, ja tekniikan kaupunki!” sanoi Hai.
”Niinpä!” Viruse sanoi, ”kävelläänpä vielä sinne korkeimpaan torniin. Xatic ottaa kai meidät iloisesti matkaan,.”
”Niin kai!” sanoi Summerganon.
Glatorianking potki maata. ”Olen väsynyt, ärhh!”
”Pian olemme perillä”, Viruse sanoi muka lohduttavasti.
”Aah, portti näkyykin jo!” huusi Hai.
Jokin outo puoliksi Skakdi ja puoliksi Toa vartioi porttia joka oli kovin hauras. Pronssiportti oli todella vanha ja korkea.
”Aah, Xatic on vartiovuorossa, niin kuin sanoin!” Viruse sanoi.
Niinpä, tuo puoliksi Skakdi ja puoliksi Toa vartio tällä hetkellä kaupungin porttia.
”Ihanaa, vieraita, mutta ketä…” sanoi Xatic. ”Mutta siinä on ainakin Glatorianking, jippii, ei olla tavattu pitkään aikaan, ja sitten Summerganon, jiihaa, juhlimaan tästä päästään, sain huomiseksi vapaata. Kiva, ja sitten Hai ja Viruse, ja joku Makuta. Hömmhh, onkohan paholainen, heh, noh…!”
”Mitäs puhut itseksesi”, sanoi Hai joka oli jotenkin ilmestynyt hänen viereensä.
”Ärhh!” sanoi Xatic.
”Näkösi on huonontunut!” sanoi Hai kauhuissaan.
”Pöh!” Xatic sanoi.
”Kyllä!”
”Eikä ole.”
”Kylläpäs.”
”Eipäs ole.”
”Onpas.”
”Pöö!”
”Mitä?”
”En se ollut minä!” sanoi Xatic.
”Mutta kuka?” Hai epäili.
”No minä!” Summerganon oli ilmestynyt heidän viereennsä.
”Mukavaa, Summer!” Xatic hymähti.
”Hey!” Glatorianking huikkasi.
”Mutta kuka tuo Matoran on?” Xatic kysyi.
”Se on joku Matoro. Se tippui taivaasta, en kyllä yhtään tiedä miksi”, Summerganon sanoi.
Icarax saapui heidän luokseen Bitilin kanssa ja Matoro mukanaan.
”Terve”, sanoi Icarax arasti.
”No terve!” huusi Xatic.
”Olen Icarax. Ja minulla on huolia, siksi tulin tänne. Tai no, tulin heidän mukanaan”, Icarax sanoi.
”Minä olen nuori ja voimakas!” Xatic sanoi, ”ja olen palvellut Bioklaania, ’silleen’ jo kaksi vuotta, olenkohan jo kolme, ah.”
”Minulla onkin mahdottomia huolia, tehtäväni on tappaa Makuta Nui.” Icarax vaipui epätoivoon.

”…” Summerganon tuhahti.
”…” Glatorianking tuhahti.
”…” Viruse tuhahti.
”Muahwwah…” Hai tuhahti.
Matoro ei sanonut mitään ja Bitil oli allapäin.
”Vai että sillä lailla”, sanoi Xatic. ”Tuleppas kahvihuoneeseen niin vaihdetaan pari sanaa.”
”Selvä se!” sanoi Icarax. ”Missäs se on?”
”Hai ja Summer näyttävät sinulle paikat. Älkää välittäkö kansalaisista, Matoranit ovat hieman outoja, joskus, ei millään pahalla pikkuinen.”
”Rhh!” tuhahti Matoro.
”Niin…heh!” Xatic sanoi. Minä käyn kotona hakemassa hieman asioita…heh.”

Hai ja Summerganon saattoivat Icaraxin sisälle Bioklaani-torniin.
”No niin”, Hai sanoi. ”Kierros alkaa.”
He näkivät paljon tietokoneita ja koristeita, ja jopa lasikaapeissa olevia naamioita.
”Hieno paikka”, sanoi Icarax itsekseen.
”…mitä?” kysyi Summerganon.
”Ei mitään.” Icarax katsoi alaspäin. Summerganon tajusi, ettei pitäisi sanoa mitään.
”Ensiksi näytämme kaikkein pahimmat asiat!” sanoi Hai.
He menivät punaisesta ovesta sisään. Siellä oli musta ovi, he menivät siitä sisään, ja siellä oli toinen musta ovi, ja he menivät siitä sisään. Siellä oli musta ovi, ja lasiovi toisella seinällä. Mustassa ovessa oli koodilukko.
”Hei Matoran!” huusi Summerganon lasihuoneessa istuvalle Matoranille. ”Avaa ovi, kierros meneillään nääs!”
”Selvä!” Matoran sanoi hiljaisella äänellä, koska se kuului huonosti lasiseinän läpi.
Ovi avautui.
”Mikset avannut sitä koodilla?” Icarax kysyi.
”Koska vain Adminit ja Moderaattorit tietävät koodin”, sanoi Summerganon.
”Mikä on Admin…tai...?”
”Saat tietää myöhemmin.” Summerganon vaihtoi ilmettänsä hieman tiukemmaksi.
Siellä oli pieni vankilan tapainen huone, siellä oli joku Skakdi jolla oli siniset vaatteet. ”Vaatteet”! Se talutti tavallisia Bioklaanin jäseniä pois, niitä oli kylläkin vai muutama.
”Mitä nuo ovat, jos ne ovat tavallisia jäseniä, niin miksi –?”
”Siksi Icarax”, Summerganon sanoi.
”Se on sitä varten”, Hai aloitti. ”Tuo Skakdi-työläinen heittää ulos jäseniä, jotka ovat bännitty, eli he ovat rikkoneet sääntöjä, se on kamalaa, silloin heidät erotetaan, ja he ovat pohjasakkaa.”
”Mitä nuo tavalliset siivoojat ovat, niillä on nimilaput joissa lukee… ’trolli’. Mitä se tarkoittaa?” Icarax kysyi.
”He ovat rikkoneet sääntöjä aika paljon, tai tehneet jotain kamalaa, ja siksi he saavat surkeimman palkan ja työn tai mitään sellaista, ja heidätkin potkitaan ajan myötä ulos. Heille annetaan lohdusta, vai voisinko sanoi armoa tai sinne päin”, Hai vastasi.
”The Bad guys.” Summerganon hymähti.
”Mitä?” Icarax kysyi.
”Ei mitään!” Summerganon vastasi. ”Hymmmmmmhgh!”
”Voihan!” Hai sanoi.
”Mitä!” Icarax kysyi.
”Älä reagoi kaikkeen. Minä testasin sinua.”

Xatic kaiveli kotona rahakätköään.
Ei mitään, taasko pitää hakea rahaa jostain kadulta, en ole hukassa, palkkakin tulee vasta huomenna! Pahus. Toivottavasti Icaraxilla on rahaa. Että ’me’ voimme syödä kunnolla Turaga-rinkeleitä, niissä on paljon suolaa, hän ajatteli.

Icarax, Hai ja Summerganon lähtivät pois ”pahasta paikasta”.
”Nyt menemme isoon saliin jossa on Mata Nuin pää”, Hai sanoi.
”Siellä on Suuri Henki”, Summerganon sanoi.
”Tiedetään!” Icarax sanoi närkästyneenä. ”Luuletteko etten tiedä!”
He menivät hissillä keskimmäiseen kerrokseen.
”Aah!”
…
…
He olivat siellä muutaman minuutin hiljaa…
…

”No niin, lähdetään!” sanoi Hai.
”Xatic näyttää ja kertoo sinulle kai enemmänkin, koska hän halusi jutella, esimerkiksi Adminien ja sellaisten asioista ja tehtävistä. Asiaa on paljon”, Summerganon sanoi Icaraxille.
”Joo, kiitos.” Icarax hymyili hiukan.
”Sinäkin tule jäseneksi!” Hai sanoi. ”Etkö vain?”
”Ööh.”
”Hienoa!” Hai hurrasi. ”Ollaan kavereita, heheheh, Mwuahahah!”
Summerganon sanoi sitten isolla äänellä: ”Nyt me menemme Bio-klaani Onlineen, eli BKO:hon. Heh. Ylimpiin kerroksiin, siellä oli paljon mukavia juttuja, ja paljon ihania asioita, ja paljon rauhallisempaan, ja koko paikka on lasikerroksia, aah.”
”Ylhäällä on lasikerroksia, en minäkään tajunnut, Summer on vähän outo”, Hai huikkasi niin kuin ei olis välittänyt mistään.
”Ärmhh!” Summerganon tuhahti.
”Niin! Heh”, sanoi Icarax.
Summerganon tuijotti häntä hieman huvittuneena.
”Hai! Matalaksi, että voin rangaista sinua!” sanoi Summerganon huvittuneena edelleen.
”En minä tottele sinua!” Hai sanoi vihaisesti ja ihan iloisesti. Miten sen nyt ottaa.
”Täällä on paljon hauskempaa, tämä on melkein kuin vapaa-aikaa, kannattaa jäädä tänne kauaksikin aikaa, koska.. noh, täällä on hauskaa ja täällä on kaikenlaisia ryhmiä ja muuta mukavaa, ja täällä voi nukkuakin”, Hai sanoi.
”Heh!”
”…” Summerganon sanoi. ”Noh, tutkitaan paikat.

He tutkivat kaiken Onlinesta, sielläkin oli paljon tietokoneita ja sen sellaista, ja kaikkea mitä Hai sanoi.

Nyt Xatic ja Icarax istuivat kahvihuoneessa.
”Noh, niin, sinun on aika muuttaa joksikin aikaa tänne!” sanoi Xatic. ”Täällä ei ole yhtään kamalaa, päinvastoin, hauskin työpaikka ikinä.”
”Olen vainoharhainen, ja pakkohan minun on tänne silti muuttaa.” Icaraxin pää vaipui taas alaspäin.
”Ei hätää, sinä tulet jäseneksi kuitenkin ’minä pakotan’ heh, no kuitenkin, etkö halua muka?”
”No joo”, Icarax sanoi.
”Hienoa!” Xatic sanoi. ”Ja nyt saat nähdä Bioarkiston. Siellä ovat kaikki tiedot kaikesta Bionicle-asiasta ja sellaisesta. Me kaikki tiedämme sen kautta kaiken, kuka lieneekin on olemassa, me etsimme tiedon ja kirjoitamme sen muistiin, monimutkaista, mutta ei se haittaa. Lähtekäämme…?”
”Joo, ok.” Icarax nousi. He olivat syöneet muutaman rinkelin Icaraxin mukavilla varoilla.
”Sullahan on mukavasti rahaa.” Xatic myhäili.
”Niin.”
He kävelivät kohti pyöreää ovea…

Vau luku oli mahtava, mutta mihin minä oikein katosin kun ei puheenvuoroja näkynyt.

Sinä menit jonnekkin, ööh, kahville esimerkiksi, tai töihin, silleen, äitikin aina sanoo että ei tarinoissa paljasteta aivan kaikkea, nyt kun tuli ajatelleeksi, en tiedä itsekkään, seuraavassa luvussa sen huomaa, joo, minä tiedän, sinä veit Virusen kanssa Matoron lääkärille, silleen tarkastukseen.

Joo hienot osat sulla :)

En oikein valitettavasti ehdi kiireen vuoksi arvostelemaan...

Miten tähän pitää pyytää mukaantulemista. Jokatapauksessa, olisi kivaa jos voisin kirjoittaa sen tähän.

Hahmo:

Nimi: Xatic
"Laji": puoliksi skadi puoliksi toa
Iskut: sama kuin spriteissäni eli vesi-iskut ja pirakoiden mikä lie silmälaser isku :D
Aseet: Takadoxin aseet (osoittaa käsistä kohti maata(molemmissa käsissä)) ja Galin koukut (sojoittaa käsistä ylöspäin(molemmissa käsissä))

Kiitos jo etukäteen jos edes pääsen mukaan :)

EDIT: en muistanut että olin jo ilmoittautunut :D

EDIT2: Tuohan on hauska osa. Minä olen siinä hauskasti mukana :D Tuostahan voisi tehdä jonkin moisen (ns.) "Elokuan"

Huuh, kiva, elokuvan, jos osaat, katot vain tarkasti tekstiä ja tee, jos sulla on videokamera, ja laita siihen sitten äänetkin, annan sulle luvan. Voit tehdä hienostuneen ja käytä juuri nuita vuorosanoja, puhu itsesi normaalilla äänellä sitten, ja yritä duppailla toisia!



Anteeksi etten ole kirjoittanut, kyllä se valmistuu ajan myötä, energiaa säästämällä! Mitähän tuokin tarkoitti?

Nyt 5 luku, ei oo kamalan pitkä!








Luku 5.

Xatic oli tosiaan puoliksi Skakdi ja puoliksi Toa.
Hänen päänsä muistutti Pirakan päätä hyvin paljon.
Hänen vartalonsa oli sininen ja se oli juuri samannäköinen kuin Toalla konsanaan. Hän oli hyvin itsevarma kaikesta.

Xatic ja Icarax menivät kohti pyöreää ovea, se oli lähellä Adminien ja Moderaattoreiden kokoushuonetta. Ovi oli sininen, ja siinä oli monta munalukkoa, sitten siinä oli pyöreä kahva, josta piti kääntää että ovi aukeasi (lukkojen avaamisen jälkeen).
”Me ’Korkeimmat’ ja ’Mestarit’ ja tietenkin Modet ja Adminit, voivat avata tämän holvin. Siellä on muutama arkistonhoitaja töissä, kuten Gahlok Va ja VezonThunder.”
”Keitä he ovat?” Icarax kysyi.
”Arkistonhoitajia, minähän sanoin!” huusi Xatic.
”Niin, jooh!” Icarax vastasi. ”He!”
Xatic avasi oven. Siellä oli mustaa, mustaa ja mustaa, ja sähkövaloa joka oli turkoosin väristä. Siellä oli kumpujen näköisiä ”paisumia”.
”Mukavaa että pidät!” Xatic sanoi iloisesti.
”…” Icarax tuhahti. Hän ei ollut sanonut mitään.
”Niin hhh…” Xatic sanoi. ”Näytän sinulle hieman arvoja.”
”Arvoja?” Icarax sanoi hiljaa itselleen. ”Höhh!”
He kävelivät ison kivitaulun eteen. Icarax mietti edelleen, miksi arkistossa oli niin sanottuja paisumia. Ja siellä oli jotain lasikupuja, hoitajat menivät edes takaisin ”paisumalta” toiseen, siellä he tekivät jotain.
”Icarax!” sanoi Xatic.

Samaan aikaan Glatorianking ja Viruse käyttivät Matoroa lääkärissä.
”Ei ongelmaa!” sanoi lääkäri viimein.
”Hienoa!” sanoi Matoro kimeällä äänellä.
”Hienoa!” Viruse sanoi.
Glatorianking oli hiljaa. ”Mennään pois”, hän sanoi ja haukotteli.
”Pah…” Viruse sanoi, ”mennään pois, tuosta tuli hapannaama.”
”Kovis!” haukkui Glatorianking.
”Tappeluko tulee, niin kuin ennen vanhaa, häh?” huusi Viruse vihaisesti.
Glatorianking otti esille miekkansa. ”Joo, ja alat ärsyttää minua, olen pahalla päällä, en tiedä miksi, mutta nyt alkaa jo mieli mennä taponsumeaksi.
”Älä ota tosissaan!” rauhoitteli Viruse. ”Kamu ethän sä mulle tappomieleksi ala.”
”En voi mitään!” huusi Glatorianking. Sitten hän löi miekallaan lääkärin pöytää.
”Voi kamala!” huusi lääkäri ja vaipui epätoivoon. Pöytä oli ihan mäsänä.
Matoro katsoi kauhuissaan vierestä.
”…” Matoro kiljaisi kun häneen melkein osui.
”Paraskin puhuja!” Glatorianking huusi.
”Itse alat tappamaan minua siitä kun sanoin sinulle jotain!” Viruse puolusti.
”Haijaah!” huusi Glatorianking hulluna ja löi Virusea.
Viruse trjui kaksi hyökkäystä mutta kolmas osui hänen mahaansa ja hän kaatui selälleen.
Glatorianking otti toisen miekkansa ja aikoi pistää molemmilla tappoiskun. Sekunti kului miekka läheni aivan liian nopeaa Virusen mielestä, koska ei ollut kulunut sekuntiakaan. yhtäkkiä joku outo hahmo taklasi Glatorianking ja pidätteli häntä.
”Luojan kiitos!” sanoi Viruse.

Icarax katsoi taulua. Se oli todella korkea. Korkeasta puheen ollen paksu, vaikka sitä se ei kaivannut ollenkaan. mutta hienot koristeet auttoivat sitä sopimaan Adminien huoneen viereen. Se oli pienen pieni huone joka oli todella korkea. Adminien huone taas oli valtava, mutta Icarax eikä kukaan muukaan kuin Moderaattorit tai Adminit, saaneet mennä sinne.

Taulussa oli paljon pisteitä. Mutta siinä luki kaikki arvot.
”En tiedä miksi nämä ovat näin”, sanoi Xatic, ”mutta kai nuilla nimillä on joki virka.”
Siinä oli arvoasteikkoa paljon.


1. Protodiitti
2. Tosi iso Protodiitti
3. Rahi
4. Matoran
5. Klaanilainen
6. Kirjuri
7. Kohlii-mestari
8. Vartiopäällikkö
9. 305 This…is…BIOKLAANI
10. Toa
11. Toa Metru
12. Toa Nuva
13. Turaga
14. Mata Nuin palvelija
15. Ignikan vartija
15. Ignikan haltija
16. Suuri henki
17. Korkein
18. Korkein, Korkein
19. Mestari
20. Sinä postaat aivan liikaa, tiesitkö?
21. Kekkonen
22. Legenda
23. Mr. Bubbles

”Mr. Bubbles ja Kekkonen”, Icarax ihmetteli.
”Ehhh, heheheh, selitän niistä myöhemmin”, Xatic sanoi hämillään, hän oli ollut mukana valitsemassa arvoja. Mutta kertoikohan hän Icaraxille koskaan että mitä ne tarkoittivat?

Glatoriankingiä pideltiin, ettei hän pääsisi riehumaan. ”Täytyy tehdä jotain”, sanoi VezonThunder, joka oli ollut se ”outo hahmo”.
Viruse istui risti-istunnassa lattialla ja yritti rauhoittua, Glatoriankingin miekat lepäsivät maassa ja hän rimpuili, lopulta VezonThunder löi hänet tainnoksiin.
”Levätkööt hieman, ettei ole kauhean kamala olo!”

vai, että luonteeni onkin sitten tällainen, no sovitaan vaikka sitten niin, mutta kuitenkin olet tosi hyvä kirjoittamaan.

Thanks., kiitos!
Palautetta on mukavaa, itekki vähän mietin...luonnettasi, heh!

En ollutkaan huomannut että olit jo kirjoittanut tätä. Kuitenkin, taas hyvin kirjotettu. Glatorian king on aika agrssiivinen, taisin saada traumoja sen riehumisesta.

Hehheh hauskan hehheh. : D

olin kyllä aika pelle tossa arvojutussa X))

ykkönen kysymyhs. Siitä leffasta miten minä saan ne muitten mocit tai siis tarkoitan etten tiedä miltä ne näyttää....voisinko yrittää jotakin toista tapaa kuin mocit?

Varmaan, heh, no mutta kiva ku katoit, seuraava luku tulee ennen joulua!




Radiak, laitan sulle YV:n.

Uusi luku tuli!!!
_____________

Luku 6.

Gahlok Va saapui onnettomuuspaikalle kuultuaan Glatoriankingin iskusta. Viruse oli jo kahvilla ja jatkoi normaalisti. VezonThunder vahti yhä Glatoriankingiä.
”Mitä me teemme hänelle?” kysyi VezonThunder.
”En tiedä, jonkin sortin rangaistuksen hän saa”, Gahlok Va sanoi.
”Mielenkiintoista.”

Viruse söi Klaanin erikoismunkkikahviateriansa loppuun. Se oli täyttänyt hänen mahansa.
”Sokerista, ja seuraavaksi tietenkin roskaruoalle. Nöhh!”
Viruse puheli itsekseen. ”Pitääpä mennä töihin, tietokonehommia.” Hän lähti tallustelemaan kohti hissiä, se oli kahvilan lähellä. Hän pysähtyi pöydän eteen, siinä oli lehtiä. Etusivulla oli Glatoriankingin isku.
”Pahus, tekevät uutisiinkin asian! Onko se muka jotenkin uutta?” Viruse puheli. Hän otti lehden mukaansa ja selaili. Siellä oli otsikko: Etsitkö uutta tyttöystävää. Kauneimmat Sinkut löytyvät… Viruse pani lehden kiinni. ”Eikö muuta!”
Pauk! Ovi aukesi pamahtaen.
Lehdistö, Viruse ajatteli.
”Miltä nyt tuntuu moisen jälkeen?” pitkä Matoran kysyi.
”En anna kommentteja, vastaus on, että eti muualta. Viruse tönäisi kuvaajan kumoon.
On nuilla Toilla otsaa, ajatteli pitkä Matoran. ”Odota!”
Viruse juoksi hulluna: Työhuoneeseen järjestelemään asioita ja tietokoneelle. Lehdistö juoksi minkä jaloistaan pääsivät.
Hyvä on, taidanpa poiketa BioBrugerissa., Viruse ajatteli ja livahti oikealla olevasta ovesta sisään. Lehdistö jäi käppäilemään työhuoneen ulkopuolelle.
”Varattu!” sanoi pitkä Matoran. ”Hänhän on tietysti sisällä, mutta ettäkö me olisimme niin tyhmiä, ettemme älyäisi, että hän karkaa meiltä tuolla tavoin, typerys, hahah!”
Hän potkaisi oven auki. Kukaan ei ollut sisällä.
”Pahus!” sanoi pitkä Matoran ja talloi hattuaan. ”Minä niin vihaan oikomista!”

Samaan aikaan Viruse nautti tuplahampurilaista juuston kera.
”Ihanaa. Vatsaan mahtui sittenkin, mutta jos joku kyselee, en ole mikään syöppö”, hän sanoi itselleen.
Kukaan ei välittänyt.
”Hienoa!” Viruse sanoi hampurilaiselleen.
Kukaan ei katsonut.
Heinoa! Olen normaali, ajatteli Viruse. Hienoa!
Lehdistö saapui burgerille.
”Oletteko nähneet Toa Virusea?” kysyi kuvaaja möreällä äänellään.
”Tuolla hän on!” sanoi pikku Matoran. ”Keskellä koko paikkaa.
”Kiitos pikku Timi”, sanoi pitkä Matoran, hän valmisteli mikkiään.
Viruse juoksi karkuun: hän hyppäsi baaripöydälle ja meni keittiöön, se oli aivan valkoinen ja siellä tuoksui ihana hampurilainen. Viruse ei voinut vastustaan vaan otti puolikypsän pihvin ja leivän ja söi sen, samalla hän juoksi kohti ulko-ovea. Siellä odottivat kuvaajat.
”Kiinni jäit!” he sanoivat.
Viruse tönäisi taas kerran toisen kumoon ja lähti kohti puistoa joka oli Bioklaanin vieressä, (eli sen ison pilvenpiirtäjän).
”Taidan mennä Bioklaani Onlineen!” hän sanoi. Hän juoksi ovesta sisään. Ja kiersi puiston ja tuli kahvilan hissille.
”Taas täällä!” hän sanoi ja huomasi saman pöydän missä oli ollut lehtiä, mutta kaikki olivat hävinne.
”Hitto!” hän tivasi ja häipyi hissille. Hän katsoi ikkunasta kuinka kuvaajat ja se inhottava Matoran eksyivät puistoon.
”Heh!”
Hän painoi hississä nappia jossa luki. 200 kerros.
”Hienoa. Sinne siis.”
Hissi vei hänet viiden minuutin sisällä käytävään missä oli toinen hissi. Sen ainoa nappi oli BKO.
”Aah, Bioklaani Online, ihanaa, missähän ne typerykset ovat?” Viruse painoi nappia ja 30 sekunnissa hän oli Bioklaani Onlinessa.
”Hienoa, aika mennä huoneeseeni, sielläkin on tietokone. Xatic ja joku Mode, en muista kuka käski hakea tietoa”, hän puhui itselleen, taas. Hän avasi oven, laittoi lukkoon, siisti tietokonepöydän, käynnisti tietokoneen ja meni nettiin. Hänellä oli aivan supertietokone, maksoi 1000 kiekkoa. Ne olivat harvinaisia rahoja, mutta Viruse oli saanut niitä kuitenkin.
”Noh niin!”
Hän meni Youtubeen.
”Katsotaas! Aah, triplahampurilaismainos, mielenkiintoista.”
Hän katsoi 3 minuutin mainoksen kokonaan.
Mainoksen loppu kiinnosti erityisesti Virusea!
Mainosta: ”Sitä löytyy rajoitetun määrän Bioklaanista! Menkää heti ostamaan!”
”Ohhoh! Onpas nälkä, on KIIRE!” Viruse sanoi ja pinkaisi juoksuun. Hän juoksi hulluna portaita alas ja tönäisi kameramiehen. ”Voi V, taas ne on kimpussa! Täytyy taas eksyttää ne!” Viruse juoksi art-labyrinttiin missä oli kaikkien tekemiä taideteoksia. Sitten hän juoksi hätäuloskäynnistä ulos ja siellä odotti Bioburger. Siellä oli kauhea jono!
”En mitenkään saa hampurilaista, niitä oli vajaa sata. Raah!” Viruse raivosi. ”Ahaa!”
Hänellä oli suunnitelma!
”Noh niin! Väistykää”, sanoi Viruse, ”minä pääsen ensin, pomo lupasi, kyllä vain, siinäs kuulitte, työhommia, ja pomo käski tuoda hänelle hampurilaisen, mulla on valtuuksia, shu, shu!”
Ihmiset antoivat vihoissaan tilaa Viruselle ja hän otti Triplan.
”Se maksaa sitten kiekon!” sanoi myyjä.
”Okei. Vaihdan rahaa, mulla on puolikiekkoa, ja annan sulle toista rahaa, niin saman verran maksat kiekkoa.”
”Ok, phoo!” Savua lensi ilmassa koska tyyppi poltti tupakkaa.
Viruse vaihtoi rahaa ja osti hampurilaisen.
”Erityisen tukala ja vahva haju. Se tulee siitä savusta”, Viruse sanoi.
Sitten hän lähti.
Tyyppi joka oli polttanut tupakkaa, voimisti hajua. Kaikki pyörtyivät. Viruse oli jo omassa toimistossaan ahmimassa hampurilaisia.
”Tämä se on vasta elämää.”
Tyyppi lähti savun keskeltä ulos…

Tämä oli jotakin, todella fantastista luku oli poikkeuksellisen hieno, ei ole muuta sanoa.